Tietoa mainostajalle ›

Äitiyspolkka – joo vai ei? … ja muita hiuspohdintoja

26/01/2010

IMG_5457-225x300.jpg

IMG_5457Kävin tänään pitkästä aikaa kampaajalla. (Luksusta muuten ainakin tämän äidin elämässä.) Olipas upeaa istua luottokampaajan tuoliin, selailla muoti- ja sisustuslehtiä ja fiilistellä omaa aikaa.

Ei tehty mitään radikaaleja muutoksia lookkiin, mutta päivitettiin väri ja malli kevätkuosiin kuitenkin. Tai no, otsatukka kyllä leikattiin, se on ihan riittävän rohkeaa tässä seesteisessä 32 vuoden iässä. Väri muuttuu kerta kerran jälkeen itsellä hiukan tummemmaksi, sillä kasvatan omaa väriäni esiin. Tämä on parin vuoden projekti, sen verran on hiuksissa mittaa.

Kyllästyin jatkuvaan vaalennusraidoituskierteeseen ja aloin sitkeän kasvatustyön. Pikkuhiljaa vaalennusaine jätettiin kokonaan pois ja nyt on oma väri jo noin korvan korkeudella, jippii!

Tänä keväänä muuten luonnolliset värit ja puuterisävyt jylläävät vaatemuodin lisäksi hiuksissa. Raitoja toki laitetaan paljon, mutta kapeita ja lähellä hiuksen omaa sävyä oleva. Tämänpäiväiseen loputukseen olen tosi tyytyväinen, kampaajani on varsinainen värivelho.

Aloin kampaajalla pohtia äitiyden tuomia hiushaasteita. Tiedättekö mitä tarkoitan? Että äidillä kuuluu olla äidin kampaus. Mitä teille tulee mieleen, minkälainen sen pitäisi olla?

Mahdollisimman helppo ja nopea? Lyhyt? Äitiyspolkka? Pirtsakan värinen? Erottuva? Aina kiinni?  Kertokaa, tämä on mielestäni kiintoisa ikuisuuspohdinnan aihe.

IMG_5360IMG_5383

By Laura

kahden pojan (s. 2002 ja 2008) ja tytön (2014) äiti. Kauneuden ammattilainen, joka nauttii kauniista asioista ympärillään.

14 Comments

  1. Vastaa

    Johanna

    Ihanat hiukset!! Ja vastaus kysymykseesi: kyllä, äidillä kuuluu olla hyvä kampaus – ehdottomasti! Mieluiten tietysti helppohoitonen, mutta kyllähän se omaankin mielialaan vaikuttaa jos hiukset on kivasti laitetut / värjätyt / leikatut. Likainen ponnarille sutaistu kampaus kun ei pue ketään. Tosin kyllä ponnarikin voi olla tyylikäs.

  2. Vastaa

    Anni

    Toi otsis sopii sulle!
    Mä oon siinä kierteessä, aina välillä laitetaan vähän tummempaa, mutta kun oon kotoisimmillani siinä blondissa, ei auta kun käydä 1,5 kk välein juuri maantieharmaa laittamassa piiloon 🙂
    Äititukka on oltava helppo, nyt “just ja just” ponnarille menevä on se paras, nousee kivasti kun viitsii laittaa, mutta hätäponnari niinä pahimpina aamuina on mahdollinen.

  3. Vastaa

    anni

    Ihanat hiukset!

    Musta on kiva ku hiukset on helppo laittaa,mutta kuitenkin samaan aikaan kivan väriset ja hyvän tyyliset. Ponnarikin menee mutta itse en niin tykkää pitää hiuksia kiinni..

  4. Vastaa

    Selma

    Silloin kun lapset olivat vauvoja, olin ehdottomasti ponnaripituuden kannalla..! Ihanan helppoa sutaista tukka ponnarille, kun muuta ei TODELLAKAAN olisi ehtinyt. Mutta lasten kasvaessa hiusmalli on muuttunut moneen otteeseen ja hiuksia on jaksettu välillä laittaakin 🙂

  5. Vastaa

    Laura

    Kiitos Johanna ja Annit!

    Anni: lyhyempään hiukseen käykin vaaleampi sävy tosi hyvin, ihan platinablondikin on upea polkkamittaisessa tai lyhyemmässä. Pitkässä se näyttää helposti liian sutturumaiselta, you know “Tuksu”-tyyli 😉 .

  6. Vastaa

    Kotiäitee

    Olen äitiys-standardin vastaisesti pysynyt pitkähiuksisena blondina. Värini on yleensä kirkas kullan vaalea. Platina ei oikein ole mun juttuni. Yleisesti ottaen äideillä tuntuu olevan lyhyt malli ja yleensä tuntuvat suosivan tummepia värimaailmoja hiuksissa. Omakin väri on ihan blondi, mutta vähän tummempi sellainen, joten tämä on ihan mulle mieluinen valinta ollut jo vuosia. Sävynvivahde vaan vähän vaihtelee välillä.

  7. Vastaa

    Meeri

    Itselläni on ehkä myös äitiys-standardin vastaisesti mustat hiukset, on ollut noin kolme vuotta, tumman ruskeaa havittelisin, mutta näyttää aina aika mustilta silti, viimeksi värjäsinkin juurikasvua taas tummanruskealla. Hiuksia kasvatan, haluaisin melkein ala selkään ulottuvat hiukset, nyt ulottuvat puoleen selkään. Parturilla en viitsi käydä kun en halua mitään radikaalia muutosta, viimeksi tasotin pari viikkoa sitten itse latvoja. 🙂 Tykkään pitkästä mallista, josta saa kivan näkösen pitämällä auki, mutta pysyvät hätäponnarilla arki koti päivisin.

  8. Vastaa

    Finette

    Äititukka on sellainen kuin äitikin. :-)) Minusta ei tartte alkaa näyttää mammalta, vaikka mamma onkin. Jokainen valitkoon itselleen parhaiten sopivan. Jos itse tykkää ja viihtyy, niin se näkyy varmasti myös ulospäin.
    Mutta Sulle kyllä sopii tuo malli!!! Aivan ihana väri ja kiva otsis!!!!

  9. Vastaa

    Susan

    Sattuipa somasti että itsekin istuin luottokampaajan penkissä eilen töiden jälkeen. Otsatukka täälläkin, se leikkautin ennen joulua. Ainut “huono” puoli siinä on kasvu. Sitä saa lyhentää n.4 viikon välein tai muuten ei silmät näy. Nyt olen kahdesti käynyt silmäni esiin kaivamassa, katsotaan annanko tämän kerran jälkeen kasvaa. Hyvin sopii kyseinen malli sinulle Laura! Ja väri on kaunis!

    Yhdyn Finetten komenttiin että äititukka on sellainen kuin äitikin:-)
    Itse suosin omaa sävyä lähellä olevaa suklaanruskeaa. Juurikasvusta kun en pidä. Raidoilla sitten sitä piristän, kesällä valeampana ja talvella kuparinpunaisella (vaikka punaista yleensä kammoan niin kampaajani onnistui loihtimaan juuri oikean sävyn, värivelho täälläkin). Kyllä kampaajalla käynti piristää ainakin tämän äidin arkea:-)

  10. Vastaa

    Lissu

    Laura: tosi hyvältä näyttää. Vaalea tukka nyt vain yksinkertaisesti pukee sua todella hyvin ja otsis on kiva pikku uudistus ja ilmeen uusinta.

    Täällä pitkä vaalea tukka myös:) Olen ehdottomasti pitkien hiusten suosija, siis pitkien käsiteltyjen ja kuosissa olevien hiusten suosija. En pidä “luonnollisista” pitkistä hiuksista, jotka kapenevat puolesta välistä alaspäin ja ovat väriltään suomalaisen naturel… Omissa hiuksissani ikuisuus ongelma on blondaus… Lasten myötä oma luonnollinen värini on tummunut todella voimakkaasti ja on nyt tumma maantienharmaa. Hiuksiini on todella vaikeata saada tyylikäs viileä vaalean sävy. Helposti lopputuloksesta tulee keltainen tai tyylittömän valkaistu. Ei ole helppoa ei:)

    Tummaakin olen koittanut, mutta blondina olen yksinkertaisesti kukkeimmillani. Minulla on vieläkin hakusessa tykki kampaaja, joka ihan oikeasti osaa vaalentaa TYYLIKKÄÄSTI tukkaa. Nytkin minulla on karmea juurikasvu, jota peittelen pannoilla yms., koska pelkään taas seuraavankin kampaajakäynnin olevan armoton pettymys….

  11. Vastaa

    Katri

    Komppaan Finetteä, ei pitäisi olla mitään äiti-hiuksia:)
    Tosi kaunis sävy sulla on nyt hiuksissasi ja otsis on kiva piristys. Itse yritän nyt välillä kasvattaa otsista pois, katsotaan kuinka kauan pinna kestää. Haaveilen blondi-hiuksista, mutta kun ei ne mulle sovi ja kampaaja ei suostu:) Luonnostani olen tumma, joten 1,5 kk välein käyn kampaajalla säväyttämässä suklaanruskeaa pitkää ja levotonta kuontaloani. Ihana tulla kampaajalta, kun hän jaksaa aina suoristaa luonnonkiharat hiukseni kuosiin.

    1. Vastaa

      Laura

      Juu, Katri ja Finette, oon ihan samaa mieltä, että ei pitäisi olla mitään mammatukkastandardia. Mutta itsellä ainakin kävi äitiyden myötä niin, että oma tyyli selkiytyi ja vaihtelunhalu hiuksissa ja vaatteissa väheni.
      Edellisellä en tarkoita mitään mummoutumista, vaan jätin turhat hörsötykset pois ja maku varmeni tjtn 🙂 .

  12. Vastaa

    sinikello

    Kaunis väri ja hyvä leikkaus sinulla Laura! Jokaisella naisella kuuluisi olla luottokampaaja, jolla käydä säännöllisesti. Itseltäni lähti viime viikolla mammapolkka ja nyt hiukset suklaanruskeat, lyhyet. Tykkään ja piristi mieltäkin! Jaksaa taas katsoa itseään peilistä iloisin mielin:-)

  13. Vastaa

    Nina

    Tosi kiva! Näytät entistä nuoremmalta;)

    Mullakaan ei ole koskaan ollut äiti-tukkaa. Fleda on aina yhtä sekaisin ja sillä ei ole mitään tekemistä äitiyden kanssa.

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *