Tietoa mainostajalle ›

Mitä mukaan päiväkotiin?

04/08/2009

zsininen_reika_350_0905_f4e-300x165.jpg

On taas se aika vuodesta, kun tuhannet suomalaislapset aloittelevat päiväkotiarkea. Me huonot äidit nyyhkimme joukoittain siniset muovitossut jaloissamme porttien ulkopuolella. Emme niitä venkurassa portinsulkusysteemissä katkenneita kynsiä, vaan niitä pieniä surullisia kullanmuruja, jotka jäivät lohduttomana itkemään jälkeemme. Päiväkodin aikuiset (huom. siis ei tädit) vakuuttelevat itkun loppuneen pian, mutta silti huono omatunto kalvaa. Ja erityisesti lounasaikaan, kun ei voi olla nauttimatta rauhallisesta aikuisseurasta ja kerrankin lämpimästä ruuasta. Välillä joudumme toki hillitsemään itseämme, ettemme komenna työkavereita käymään pissalla ennen palaveria ja pesemään kädet kunnolla tai pyyhkäise kenenkään niiskuttajan nenää ohikulkiessamme.

Mutta ennen tätä kaikkea tunnekuohua olisi osattava pakata muruille zsininen_reika_350_0905_f4emukaan jonkinlaisia tarvikkeita.

(HUOM: Käytännöt vaihtelevat jonkin verran eri päiväkodeissa ulkoilumäärien/-maastojen/kuivausmahdollisuuksien/muiden seikkojen vuoksi, joten lista on suuntaa antava. Varmistathan vielä oman päiväkotisi käytännöt henkilökunnalta.)

reppuReppu saisi olla sen kokoinen, että sinne survomatta mahtuu vaihtovaatekerta, villavaatetta, tossut, unikaveri ja mahdolliset tuttipullot, tutit, rasvat tai muut tarvittavat. Paluukyydissä tulee usein papereita tai askarteluja, joita varten voi repun taskuun varata muovi-tai kangaskassin. Kuravaatteitakin joutuu kuljettamaan edestakaisin, joten joko niidenkin pitäisi mahtua mukaan, tai varata vielä niille oma muovikassi.

Kumisaappaat pitäisi olla. Vaikka nykygoret kestävät vettä, niitä ei ehditä image025-210saada kuivaksi ennen seuraavaa ulkoilua, jos ne sattuvat kastumaan myös sisäpuolelta. Osittain kumisaapas-toive elää myös sen vuoksi, ettei joka päivä tarvitsisi käydä useita “miks mun ku ton ei tarvi” -keskusteluja.

rainwearhearts-210Kuravaatteitakin toivotaan. Pihat muuttuvat huonolla säällä kovassa kulutuksessa nopeasti liejuisiksi, eivätkä kaikki vanhemmat salli vaatteiden sotkeutuvan. Vaikka minä sallinkin, joudun taipumaan yleisen edun nimissä. On nimittäin olemassa sellaisiakin vanhempia, jotka kieltäytyvät tuomasta kuravaatteita ja haukkuvat henkilökunnan pataluhaksi, kun lapsen haalari on kotiinlähtöhetkellä märkä ja kurainen. Yleensä saa kuitenkin toivoa, haluaako kuravaatteet puettavaksi aina, kun on vähänkin kosteaa, vai vain erityisen kuraisella säällä. Positiivista on se, että kurikset voi helposti kuoria auton takakonttiin, ja istuimet säilyvät puhtaampina.

Kumisaappaissa villasukat ovat mukavat, muiden väivaatteiden tarve riippuu sekä lapsesta että muista vaatteista. Vähän liikkuva lapsi tarvitsee lämpimämmän varustuksen kuin liikkuvainen kaverinsa. Kun käy tutustumassa päiväkotiin, kannattaa pihalla kiinnittää huomioita tuuleen ja aurinkoon. Joskus tuulisella päiväkodin pihalla lapsi palelee aina, vaikka ei koskaan omassa pihassaan. frogi_perhonen2

Jonkinlaiset käsineet ja myssy kannattaa varata reppuun jo varhain. se ensimäinen kylmä syksyinen aamu tulee joka vuosi yhtä yllättäen, eikä varavaatelaatikosta tahdo löytyä jokaiselle sopivaa.

Jumppaan sopivat vaatteet olisi hyvä olla lokerossa aina. Kannattaa valita sellaiset, jotka lapsen on helppo itse pukea ja riisua.

pupu-ja-porkkana-pieniTossut ovat erittäin tarpeelliset. Liukumaton pohja helppo puettavuus ovat tärkeimmät ominaisuudet. Sopiva koko ja lapselle mieleinen ulkonäkö ilahduttavat kullanmurua joka päivä.

Pitkätukkaisten tyttöjen varusteisiin voisi varata kamman tai harjan ja 2643_mansikkapinnit_pinkkipompuloita. Päivälevon tai ulkoilun jälkeen on mukava siistiytyä ja saada oma hetki hoitajan kanssa.

Vaatteiden nimikoimisesta ei kai koskaan voi muistuttaa tarpeeksi. Kun lapset ainakin osittain pukevat ja riisuvat itse, vaatteet joutuvat välillä vääriin paikkoihin. Nimi vaatteessa helpottaa omistajan löytymistä. Eskarilaisillakin on vielä vaikeuksia tunnistaa omansa kysyttäessä, saati sitten pienemmillä.

zipper_350_0904_978Nimikointiin riittää pesunkestävä merkintä pesulapussa, mutta nimikointinauhat ovat myös näppäriä viitseliäälle. Oma suosikkini ulkovaatteiden merkitsemiseen on vetoketjuun kiinnitettävä nimikyltti. Vaatteeseen ei tarvitse kirjoittaa, ja nimilappu on helppo siirtää uuteen. Tuttien ja tuttipullojen nimikoiminen on vaikeaa, mutta tarpeellista. Onneksi valmiiksi nimikoituja löytyy jo monesta paikasta.

Kuvat:

Saappaat ja sadevaatteet: Barneyboots

Reppu: Fjällräven

Pipo ja lapaset: PikkuStikkari

Tossut: Tohvelisankari

Pinnit ja pompulat: Juulia ja Joonatan

Nimitutit ja nimikyltit: Babylux


By Sari

kolmen pojan (2001, 2003, 2005) ja tyttären (2007) äiti. Tuore yrittäjä, rakastaa laadukasta lastenkulttuuria ja intoilee yhteiskunnallisista asioista.

4 Comments

  1. Vastaa

    Päivi*

    “Me huonot äidit nyyhkimme joukoittain siniset muovitossut jaloissamme porttien ulkopuolella.”
    Todellakin 😀 Ollaan niin kuohuksissa että unohdetaan riisua muovit jaloista!

  2. Vastaa

    Julis

    Kiitos ajankohtaisesta postauksesta -itsekin nyyhkin aamulla oven takana kun lapsukaiset eivät muistaneet edes vilkuttaa sisään rynnätessään…

    Muuten päiväkotikamat on jo kokemuksesta kunnossa, mutta järkytyin kuinka paljon jalat ovat kasvaneet kesän aikana. KAIKKI tossut ovat liian pieniä ja nettikauppojen mukaan tarvittavia kokoja ei edes valmisteta! Kääk, mistä löytää kivoja tossuja kokoa 31-32 isojalkaiselle 5-vuotiaalle tytölle?

    Aikaisemmin meillä on ollut Bobuxin yms pehmeitä tossuja ja Bisgaardin ihanuuksia http://www.houseofkids.dk/shop/guld-tulle-skindfutter-29798p.html, mutta nuo jälkimmäiset eivät oikein kestäneet elämää.

    Suosituksia?

    Kiitos!

  3. Vastaa

    Sari

    http://www.tohvelisankari.fi löytyy kokoja muistaakseni 35 saakka, mutta tosiaan ei ole helppo löytää kivoja isompia kokoja.

  4. Vastaa

    Misupai

    Kiitos Sari ajankohtaisesta kirjoituksesta! Täälläkin yksi “huono” äiti vei lapsensa hoitoon harjoittelemaan ja huomenna on edessä oikea normaalipäivä. Onneksi työpäiväni eivät ole maratonmittaisia, niin ei tunnu ihan niin kamalalta. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo…

    Mutta paljon tavaraa sitä sai kantaa päiväkotiin ja monessa pussissa lajiteltuna ja kirjoitinpa vielä pussiinkin, mitä siellä sisällä on…

    Joko itse palaat töihin?

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *